Oli taas aika "Juhlien juhlan". Elikkä olipas nuo Maata Näkyvissä -festarit viime viikonloppuna. Itselleni ne olivat toiset lajiaan.Tykkäsin kovin, vaikka fiilis ei ollut itselläni aivan samaa tasoa kun viime vuonna, koska olihan se nähty jo kerran, mutta silti oli todella upeaa. Tuntui hirveän mukavalle olla siellä, niinkuin oli helppo olla siellä, en osaa nyt selittää ajatustani, mutta niin se oli kummiskin. Viimeksi kaikki oli uutta ja ihmeellistä, bandeistäkään en tiennyt kuin ikisuosikin, the Rainin ja ehkä Juha-Tapio, mutta tänä vuonno oli suosikin jo ennalta selvät ja tiesi mitä piti odottaa. Bass'n' Helen, The Rain, HB, Ruudolf, connection posse... Harmi sinänäsä, että Terapia kerkesi jo lopettamaan, onneksi näin heidät kummiskin jo Ristirockissa. Viime vuoden pääpuhuja Bob Lenz oli aivan mieletön ja eipä tämän vuoden john Nuneskaan jäänyt jalkoihin. Eero ja Heikki tosin jäi ;P

Muistan sen,
matkalle silloin lähdettiin.
Arkaillen tartuimme
suuriin unelmiin.
Siemenen kylvimme
pellon uumeniin
Nyt se ihme tapahtuu;
siemenestä kasvaa puu!

Sillä tänään meidän
keskellämme taivas aukeaa
ja kuin aavistuksen
saamma maistaa uutta maailmaa.
Ja me kaikki saamme maistaa
sitä juhlaa juhlieen.
Jossa kerran jokainen
näkee kasvot Jeesuksen.

Eilisen  jokainen kätkee sydämeen.    
Huominen tulee kai jos on tullakseen.    
Luottaen astumme päivään jokaiseen,    
Sillä aarteet kätketyt ovat meidän juuri nyt.    

Sillä tänään meidän
keskellämme taivas aukeaa
ja kuin aavistuksen
saamma maistaa uutta maailmaa.
Ja me kaikki saamme maistaa
sitä juhlaa juhlieen.
Jossa kerran jokainen
näkee kasvot Jeesuksen.

Kuunnelkaa – kitara soi , nyt juhlitaan.
Katsokaa – rampakin tanssii riemuissaan.
Laulakaa – juhla ei pääty milloinkaan.
Lailla vetten pauhinan kiitos kaikuu Jumalan.


Toivottavasti taas ensi vuonna..